Panin Trumpin boikottiin

Maailmatilanne vähän huolestuttaa. Naapurimme Putin alkaa vaikuttaa jo ihan harmittomalta veikolta.  Ottamatta kantaa Venäjä-pakotteisiin ja niiden tehoon ylipäätään, olen tästä päivästä lähtien alkanut boikotoida kaikkea amerikkalaista. Vaikka Trump onneksi on kaukana, hänellä on näpeissään suuri ja mahtava liittovaltio, joka sekin voi natista liitoksistaan.

Venäläistuotteita ei juuri Arabianrannan kauppojen hyllyillä näy. Amerikkalaistuotteita kyllä tunkee tajuntaan koko ajan. Kirjoitan tätä tekstiä Googlen bloggeriin, koneellani on maksettu Microsoft Office, päivittäin käyn Facebookissa. Äidin, lasten ja lastenlasten kanssa jutellaan Skypessä. 

Twitteriä en viime aikoina ole viitsinyt vilkaistakaan: Donald Trump saastutti sen. Tietokoneviruksia pahempaa saastaa. Maailman mahtavin roskapostittaja mennen tullen.

Huolestuttavaa tässä on se, että USA:lla on vaikutusvaltaa internetissä.  Tällä menolla Trumpin tuunattu totuus on pian ainoa tieto, joka liikkuu vapaasti. Hänellä on kivoja firmoja, CIA, NSA ja mitä näitä nyt onkaan.

Seuraavaksi laitan postia pankkiin varainhoitajalle. Tekisiköhän Warren Buffet saman, jos kauniisti pyytää?

Hei pankkiiri, 
Vakaan harkinnan jälkeen olen eettisistä syistä tullut tulokseen, etteä en halua omistaa mitään amerikkalaista niin kauan kun Donald Trump on siellä vallassa. Myykää kaikki.
Samsungista neuvoisin: "vahva osta".   Se on nyt halpaa, mutta nousee ennen pitkää ja hymiö perään.

Terveisin
Satu

Microsoft Office Homen vuosimaksu tulee maksuun.  En nyt vielä vaihda ohjelmaa, mutta laitan meiliä:

Bill hyvä,
Firmasi on tähän asti ollut ansiokkaasti mukana maapallon ilmaston suojelussa. Panen sinut  tarkkailulistalle. Jos menet noihin Donaldin juttuihin mukaan, niin varmasti en uusi tilausta enää ensi vuonna. Ja Surfacekin taitaa seuraavaksi vaihtua Samsungiin. Mutta jos osoitat ryhdikkyyttä, asiakkuuteni säilyy.
with love
Satu

Ja näitä voisi rustata enemmänkin.  Paitsi että ennen jäävuoret sulaa kuin iPhoneista luovutaan.  Pitää tarkistaa tyttäreltä, mitä se vaatisi.

Enä jos muutama miljardi muutakin tekisi saman? Tai ainakin pari miljardia niistä, joilla on varaa ostaa jotain. Jos nyt kykaan uskaltaa: narsistit voivat olla vaarallinen ärsytettynä - varsinkin sellaiset, joilla on atomipommi.

Monessa roolissa yhtä aikaa

Messukeskuksen Lääkäri2017-tapahtumassa oli paljon tuttuja. Olin kirjailija, potilas, asiantuntija, yhteistyökumppani ja välillä myös järjestöjyrä.

Jännitin etukäteen ihan kauheasti.  Istuin kuulijana keskiviikkona pari sessiota läpi harjoittelumielessä. Olipa hienoja slidekuvituksia videonpätkineen ja vaikka mitä. No, minä olin lähettänyt vaatimattomat (toki ihan tyylikkäät) PowerPointit apunörtin avustuksella etukäteen.

Näköjään kaikki aloittivat sidonnaisuuksien julistamisella.  Osasin sitten itsekin kertoa, Duodecim julkaissut kirjoja, kirjoitan kolumneja Lääkäriliiton kustantamaan verkkojulkaisuun. Mutta eipä noista kumpikaan ole yrittänyt sensuroida sanomisiani.  Toistaiseksi on kaikki kelvannut.

Oli mukavaa nähdä tuttuja Duodecimista, kohteliaasti kysyivät, onko uusia kirjoja odotettavissa. Tuntuihan se mukavalta.  Paitsi että kirjojen kustantaminen on jäämässä historiaan.  Olisi kuulemma ilmassa tilausta aiheesta "hoitosuhde digimurroksessa tms.". Enpä taida enää jaksaa.  Kuinka sitä sanotaankaan - tärkeintä on tulla huomatuksi.

Luento meni kuulijoiden ilmeistä ja aplodeista tulkiten oikein hyvin. Sen jälkeen olin väsynyt kuin maratonin juossut.  Paitsi etten ole koskaan maratonia juossut. Niinpä vertaus on huono.

Yksi asia johti toiseen ja löysin itseni toisenkin kerran käyttämässä (etukäteen pyydetyn) puheenvuoron harvinaisten sairauksien sessiossa. Hyvinhän sekin meni.  Monin kerroin vaikeampaa, koska aihe liittyi edustamaani yhdistykseen.

Pitää siis tehdä roolitus selväksi.  Minä olen minä. Sairaan hyvä potilas on sitä, mtä minä potilaana ja yksityishenkilönä ajattelen sotesta ja sen sellaisesta.  Ja sitten jos olen pyydettynä edustamassa yhdistystä, sanon sellaista, mitä kuvittelisin yhdistyksenkin ajattelevan. Ehkäpä latelisin diplomaattisesti ympäripyöreitä latteuksia.  Pitänee opetella.

Haikeat loppiaishyvästelyt

94-vuotias Inkeri-äiti soitti aamuseitsemältä loppiaisaamuna: Joko olette matkalla? Olimmehan luvanneet tulla käymään. Äiti oli joutunut sairaalaan viikko sitten.  Parkanon terveyskeskuksen vuodeosasto oli täynnä, niinpä oli edessä yli kahden tunnin ambulanssimatka Jämsään Pihjalalinnan sairaalaan. Ei sielläkään ollut tilaa, yö päivystyksessä ja seuraavana päivänä ambulannssilla takaisin Parkanon Sairaalaan.  Rankka reissu sen ikäisellä korkeassa kuumeessa.

Tästäkin oli selvitty ja vointi oli kohenemassa loppiaisena.  Kun puolelta päivin pääsimme perille sairaalaan, äiti seisoi oven suussa käytävän päässä.  Hän odotti niin kovasti. Voi miten hauraaksi äiti oli muuttunut. Levollisesti hän kertoi, että oli valmis lähtöön, mutta ei vielä ollut aika.

Vaihdoimme kuulumiset, näytin kännykältä WhatsApp-videotervehdyksen tyttäreltä. Tour de Skin vaiheita selostin, eihän sairaalassa ole Eurosportia.  Kaisa Mäkäräisen ampumakuntoa pohdittiin. Toisaalta äiti ei tiennyt, mikä päivä oli, tai lastenlasten nimiä. Ja jonain toisena päivänä taas muistaa.

Kohta äiti ryhtyi jo huolehtimaan meille matkaan lähtöä. "Ettei tarvitse koko matkaa pimeässä ajaa". Aurinko oli puolen kolmen tietämissä jo taivaan rannassa. Sydäntalven pakkaspäivä teki pimeän tuloa kaksi tuntia. Taivaanrantaan maalautui pastellivärien koko paletti vaihdellen vaaleanpunaisen ja lilan kautta oranssiin.

En itkenyt, kun äitiä hyvästelin.  Itkin vasta autossa kotimatkalla. Kuinka hän oli odottanut. Ja miten monta haurasta vanhusta tänäänkin jossain päin Suomea odottaa kävijää. Kunpa asuisi lähempänä.

Kotiin palattuamme puhuimme pitkän Skype-puhelun Myanmariin tyttärelle.  Ei voi olla läsnä, mutta on onnellista tietää, että rakkaus ylettyy maapallon toiselle puolelle.

P.S. Kannattaa katsoa Yle Areenasta Ulkolinja: Myanmarin tie demokratiaan.  Siinä kerrotaan perustuslakiuudistuksesta. Jos Jumala suo ja elää saadaan, myöhemmin tänä vuonna paikan päälle katsomaan.