lauantai 5. heinäkuuta 2014

Onnellisuuskoulu, jatkokurssi itsetunnosta ja ilosta

Sateinen kesäsää on tarjonnut oivallisen tilaisuuden järjestellä vanhoja valokuvia ja papereita. Muistelu on mukavaa, varsinkin kun muistaa muistella hyviä asioita.  Valokuvien järjestelyssä voi elää hyviä muistoja uudestaan.  Surulliset, tärähtäneet, päättömät ja epätarkat kuvat joutavat roskiin. Entisinä aikoina kun valokuvat olivat kalliita, kaikki kehitetyt ja maksetut tallentuivat albumeihin.

Seuraavana sadepäivänä voikin nauttia sateen ropinasta ja sukeltaa hyviin muistoihin, vaikkapa valokuvasulkeisiin.  Ilo pintaan!  Sitten kun on aika lähteä saattohoitolaan tai dementiayksikköön, pitää olla valmiina iloinen mappi rakkaimmistaan ja elämän iloisista hetkistä. Heitin pois myös muutaman kuvan, jotka muistuttivat ikävistä ihmisistä. Oli monta kuvaa hääpareista. Moni oli jo ehtinyt eroamaan ennen kuin kuva ehti albumiin.

Etsin papereista ahkerasti lasten neuvolakortteja 30 vuoden takaa.  Hulttioäitinä olen ne kyllä pannut talteen niin hyvin, ettei niitä mistään löydy.  Rokotustiedot ovat tarpeellisia myös aikuisena. Löytyi myös lasten koulutodistuksia 20 vuoden takaa. Englannissa koulutodistukset ovat vähän erilaisia, ei numeerisia, vaan jokainen opettaja kirjoottaa muutaman lauseen arvion.

Puhutaan suomalaisten huonosta itsetunnosta.  Ehkä kiitettävä numero antaa itsetuntoa.  Mutta entäpä tämä opettajan arvio varhaisteini-ikäiselle nuorelle naiselle? Mukavaa luettavaa toki vanhemmillekin. Suomessahan ei lapselle saa näin sanoa.  Sehän ylpistyisi.

"A scholar and and a lady.  (She) continues to impress me with her maturity and general affability! She is also unrequirocably, a highly intelligent girl who has for the most part made mincemeat of the G.C.S.E mock exam (preliminäärikokeet) questions. This is an outstanding performance.

Vasta sitten opettaja jatkaa: She needs to devote just a little more time to evaluation" etc.

Kokeiden korjaaminen englanniksi on "marking papers".  Ja siellä tosiaan koulun kokeisiin merkataan oikein olevat kohdat.  Onhan Pisa-pistesaavutukset varmaan hyviä ja ehkä ne nostavat Suomen kansan kollektiivista itsetuntoa, mutta...  Otetaanko Suomessa koulusta vanhempiin yhteyttä kun on jotain hyvää kerrottavaa.  Ei, meillehän riittää pisteet tai numerot.



Ei kommentteja: